Haussa tumma tulppaani? 5 tulppaania goottipuutarhaan
Please Add Photos to your Gallery
Puutarhakauden ensimmäisiä kukkia ovat tulppaanit. Luonnollisesti oman puutarhani kaikki tulppaanit ovat enemmän tai vähemmän tummia. Tässä kirjoituksessa kerron hieman lisää kustakin vaihtoehdosta.
Puutarhani viisi tummaa tulppaania
1) 'Black Hero'
Tämä on nykyinen suosikkini mustista tulppaaneista. (Paul Schereriä odotellessa 🙂 ).
Black Hero on myöhäinen kerrannaiskukkainen tulppaanilajike, joka on kuuluisan Queen of the Night -tulppaanin sportti*. Se esiteltiin maailmalle vuonna 1984.
Black Heron kukat ovat syvän violetista mustaan ja niissä on useita kerroksia terälehtiä, mikä antaa niille rehevän, melkeinpä pionimaisen ulkonäön. Kukkiessaan myöhään keväällä, Black Hero on tunnettu silmiinpistävästä, samettisesta tekstuuristaan ja dramaattisesta olemuksestaan. Se on siis omasta mielestäni aivan törkeän upea ilmestys! Lisäksi juuri Black Hero on johdonmukaisesti saavuttanut tummimman ulkonäön puutarhassani. Tai no, ehkä seuraavaksi esiteltävä Vincent van Gogh on yltänyt samaan oikeissa olosuhteissa.
Kun sanon “myöhäinen kerrannaiskukkainen” tulppaani, tarkoitan sitä, että Black Herolla on kaksinkertainen määrä terälehtiä verrattuna tavalliseen tulppaaniin ja se saapuu muodikkaasti myöhään tulppaanien kukintakaudella, kuin todellinen diiva. Käytännössä se siis usein kukkii kauden lopulla, kun useimmat muut tulppaanit ovat jo kukkineet. Mutta rehellisesti sanottuna, tänä vuonna monet muutkin ovat myöhässä – tai sitten Black Hero on aikaisessa…
Minusta sen tekee erityisen hienoksi juuri nuo kerrannaisterälehdet. Mielestäni se muistuttaa enemmän ruusua kuin tulppaania! Ne ovat hieman harvinaisempia kuin Black Parrot tai Queen of the Night, ainakin täällä Suomessa, mutta silti niitä esiintyy melko usein. Ensimmäiset omani taisin ostaa tyyliin Tokmannilta tai Rustasta.
*Puutarhaterminologiassa “sportti” tarkoittaa kasvia, joka on kehittynyt spontaanin geneettisen mutaation seurauksena ja eroaa jollain tavoin emokasvistaan. Tämä muutos voi ilmetä esimerkiksi eri värisinä kukkina, lehtimuotoina tai kasvutapana. Sportti voi syntyä luonnollisesti tai viljeltynä, ja jos sen ominaisuudet ovat toivottavia, sitä voidaan lisätä ja markkinoida uutena lajikkeena.
2. 'Vincent van Gogh'
Tämä tulppaani oli todella iloinen yllätys, kun sain ensimmäistä kertaa nauttia sen läsnäolosta puutarhassani. Normaalisti sen nimi toisi mieleeni ennemmin keltaisen kuin mustan, sillä taiteilija Vincent van Gogh tapasi rakastaa keltaista maalauksissaan. Muutenkin yleensä tummat kukat on nimetty melko kuvaavasti “Black” jotain, “Midnight” jotain, “Dark” jotain, “TheUltimateEvilFlower” jotain ja niin pois päin.
Vincent van Gogh kuitenkin yllätti minut herkullisen syvällä värillään. Kukat ovat syvän samettisen purppuraisia, joissa on häivähdys mustaa, antaen niille rikkaan ja dramaattisen ulkonäön. Terälehdissä on hieman röyhelöinen reuna, mikä lisää niiden ainutlaatuista viehätystä. QFB Gardeningin mukaan tämä tulppaani esiteltiin yli 120 vuotta sen nimikaiman kuoleman jälkeen ja on sittemmin tullut suosikiksi sen silmiinpistävän ja epätavallisen värin vuoksi.
Niissä on jotain lumoavaa, ja usein huomaan tuijottavani niitä pitkiksi ajoiksi. Väri on hyvin vampyyrimäisen romanttisen tumma. Lisäksi ainakin omalla kohdallani kukat ovat tummuneet ikänsä mukaan ja muuttuneet aina mustemmiksi ja mustemmiksi, kunnes pari viimeistä päivää ennen kuihtumista sinulla on todella upea musta kukinta pihallasi.
3. 'Ronaldo' (Ehkä.)
Ronaldo on kaunis lajike, joka tunnetaan syvän tummanpunaisesta, melkein mustasta väristään. Värin suhteen näyttäisi olevan tosin melko voimakkaastikin variaatiota. Garden.orgista opin, että se rekisteröitiin vuonna 1996. Terälehdet ovat sileät, ja kukat kukkivat kevään puolivälistä loppukevääseen.
Omat Ronaldoni päätyivät luokseni hieman sattumalta ja itse asiassa on hieman epäselvää, ovatko ne edes Ronaldoja. Löysin satunnaisesti kaupasta pussin, jossa luki vain “Black Tulip” eikä mitään muuta. Kuvassa tulppaanit muistuttivat etäisesti Queen of the Nightia, joten ajattelin, että ne todennäköisesti ovat niitä – huolimatta hieman hutiloiden toteutetusta nimestä.
Aluksi olin hieman pettynyt, kun maasta nousi kirsikanpunaisia kukkia. “”Black tulip”? Pikemminkin “pink tulip”!” ajattelin. Pettymys kuitenkin vaihtui pian uteliaisuudeksi, kun kukat alkoivat tummua. Terälehtien takaosaan kehittyi tumma, mattapintainen harmaa-violetti alue. Terälehtien kärjet pysyivät yhä punertavampina. Kukan sisäosa muuttui kuitenkin likimain mustaksi.
Suoraan auringossa tämä ei ehkä ole se ensimmäinen tumman puutarhan kukka, koska valo helottaa kirsikanpunaisten terälehtien kärkien läpi aika ärhäkästi. Mutta heti jos on varjoa, tilanne muuttuukin aivan toiseksi, ja myös nämä tulppaanit ovat oikein mukavasti goottipuutarhaan sopivia.
4. 'Queen of the Night'
Ei voi puhua mustista tulppaaneista mainitsematta tätä erityistä primadonnaa! Queen of the Night on yksi tunnetuimmista mustista tulppaanilajikkeista. Se oli myös ensimmäinen musta kukka, jonka näin. Kuulin, että luokkakaverini äidillä oli mustia tulppaaneja, ja menin katsomaan. Silloin kuulin ensimmäistä kertaa tämän värityksen nimen.
Vuonna 1944 esitelty lajike on syntymästään lähtien ollut puutarhureiden suosikkien joukossa lähes mustien, syvän purppuraisten kukkiensa ansiosta. Kukat ovat klassisen tulppaanin muotoisia ja kukkivat kevään puolivälistä loppukevääseen.
Nämä kuningattaret ovat erityisen vaikuttavia, koska ne kasvavat usein melko korkeiksi. Ne ovat kauniin elegantteja muodossaan, ja niiden sileä, kiiltävä pinta lisää hienostuneisuutta lookkiin. Lisäksi pidän niitä melko helppoina. Queen of the Night -tulppaanit ovat aina menestyneet hyvin puutarhassani. Ei mitään käpristelyjä tai kärvistelyjä – vaan suoraan vaan kauniissa ryhdissä kuin kuninkaallinen konsanaan!
5. 'Black Parrot'
Listani viides musta tulppaani on Black Parrot. Tällä lajikkeella on syvälle hapsutetut terälehdet ja muhkea, tumma värin, joka voi vaihdella syvän purppurasta lähes mustaan. Black Parrot esiteltiin jo vuonna 1937 – eli jo ennen Queen of the Nightia – ja sitä on ihailtu ainutlaatuisen ulkonäkönsä vuoksi siitä lähtien.
Vaikka Black Parrotin pitäisi olla erittäin tumma, olen jotenkin päätynyt enimmäkseen punertaviin yksilöihin. Jopa kuvia katsellessa tuntuu Black Parrotien väreissä olevan valtavaa vaihtelua. Mielipiteeni ei ehkä saa kauheasti suosiota, mutta näiden kanssa tuntuu joskus kuin ostaisi sian säkissä. Lisäksi viimeiset kaksi kesää Black Parrot -tulppaanini ovat jääneet kitukasvuisiksi, kun taas muut tulppaanit ovat kukoistaneet. En ole aivan varma miksi. Gardenia.comin mukaan ne ovat jonkin verran herkkiä kylmälle, ja tämän kevään takatalvet eivät varmasti ole auttaneet asiaa.
Seuraavana kautena yritän todennäköisesti laittaa Black Parrotit johonkin ihan uudenlaiseen paikkaan, josko onnistuisin paremmin niin värin kuin kasvunkin kanssa.
Tässä olivat tämän kauden tulppaanit goottipuutarhastani. Seuraavana haaveissa olisi uudemmasta päästä oleva, mitä ilmeisimmin tämän hetken tummin tulppaani kaikista: Paul Scherer!
